Yhteystiedot:

GSM: 050 3938440
info@tuottolampo.com
www.tuottolampo.com


Maalämpö

Maalämpöpumppu

Maalämpöpumppu (MLP) on sähkökäyttöinen laite, jonka avulla lämmönkeruuputkiston nesteeseen sitoutunut lämpö nostetaan kompressorin avulla korkeampaan lämpötilaan. Kompressorin tekemään työhön tarvitaan sähköä. Maalämpö tarjoaa tällä hetkellä edullisinta lämpöä vuoden ympäri.

Parhaimmat mallit on suunniteltu kestämään yli 25 vuotta ja niihin on tarjolla varaosia koko elinkaaren ajan.

Maalämpöjärjestelmällä voidaan tuottaa kiinteistön koko lämmitystarve. Järjestelmä suunnitellaan aina asiakkaan tarpeiden mukaisesti.

Maalämpö on uusiutuvaa energiaa ja kohteina voivat olla omakotitaloista suuriin tehdastiloihin. Mitä suuremmat lämmitystarpeet sen kannattavampaa on valita lämmitysmuodoksi maalämpö.

 

Lämmönkeruupiiri

Lämmönkeruupiiri on pintamaahan, peruskallioon tai veteen sijoitettu putkisto, jonka sisällä kiertävää nestettä ympäröivä maaperä lämmittää. Nesteenä putkistossa käytetään etanolipohjaista maalämpönestettä, jonka pakkaskestävyys n.-15ºC. Nesteen kiertäessä putkistossa se kerää energiaa ympäröivästä aineksesta.

Kallioperä lämmönlähteenä

Kallioperään keruuputkisto asennetaan pystysuoraan porattuun porareikään lämpökaivoksi . Ratkaisu on nykyisin yleinen, vaikka sen rakennuskustannukset ovat suurempia kuin vaakasuoraan asennettavilla keruupiireillä. Lämpökaivon etuja on soveltuvuus lähes joka kohteeseen eli ei tarvitse suuria pinta-aloja. Lisäksi lämpökaivo antaa parhaimman viileyden kesäaikaiseen jäähdytykseen.

Keskimääräinen poraussyvyys 120m – 170m. Yli 90% toteutuneista maalämpö kohteista energia kerätään lämpökaivosta.

Maaperä lämmönlähteenä

Maaperään vaakasuoraan asennettava putkisto sopii suurille tonteille sekä kun tontin läheisyydessä on pelto mihin putkiston voi kaivaa. Putkisto ei haittaa puutarhanhoitoa tai tontin istutuksia. Soraharjuja lukuun ottamatta lähes kaikki maalajit soveltuvat vaakaputkistolle. Maaperään asennettavasta putkistosta saa hieman edullisemman ratkaisun kuin poraamalla. Vuosittaiset lämmityskustannukset ovat kutakuinkin samat kuin lämpökaivosta.

Keskimääräinen putkiveto n. 400m -650m.

Vesistö lämmönlähteenä

Veteen asennettava keruuputkisto on harvoin mahdollinen, mutta toimiva vaihtoehto. Vaatii vesistö tuntemusta sekä luvat alueen käytölle.

Keskimääräinen putkiveto n. 350m.

Lämmön varaaminen

Lämpöpumpuilla pyritään varaamaan lämpöä mahdollisimman vähän ja nostamaan lämpöä vain sen verran kuin on tarpeen. Tällöin myös säästetään energiaa mahdollisimman paljon.

Uusimmissa laitteissa hyötysuhdetta on parannettu ns. kelluvalla lauhdutuksella, jossa maalämpöpumppu lämmittää lämmitysjärjestelmää vain tarpeen mukaan. Ulkolämpötila-anturin antaman tiedon avulla lauhdutuslämpötila pidetään sopivassa lämpötilassa, jolloin hyötysuhde on aina paras mahdollinen

Lämmön jakelu

Parhaimmalla hyötysuhteella lämpöpumppu toimii alhaisten lämpötilojen lämmönjakojärjestelmillä, vesikiertoisen lattialämmityksen tai ilmalämmityksen kanssa. Myös radiaattori- eli lämpöpatteriverkosto on yleinen, sillä laadukkailla laitteistoilla saadaan ilman sähkövastusta tehtyä n. 65 °C vettä. Radiaattorijärjestelmän hyötysuhde on hieman alhaisempi kuin vesikiertoisella lattialämmityksellä.

Maalämmön myynti ja markkinat

Maalämpöjärjestelmien myyntimäärät ovat kasvaneet lähes viisinkertaiseksi muutamassa vuodessa. Kohonneet lämmityskustannukset sekä myönteisyys ympäristönäkökulmaan ovat auttaneet asiaa. Vuonna 2006 arvioitiin maassamme myydyksi 4 500 uutta maalämpöjärjestelmää. Asennettuja järjestelmiä on Suomessa yli 50 000 ja Ruotsissa kymmenkertaisesti. Maalämpö on yhä useamman uudisrakentajan ykkösvaihtoehto kodin lämmönlähteeksi.

 

 

Ennen

Jälkeen

Keruukaivo